Kolmetoista JHL:n jäsentä haastoi työnantajansa Helsingin yliopiston oikeuteen laiminlyönneistä ja rikkomuksista irtisanomisprosessin aikana.
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Helsingin yliopiston maksamaan yhteensä lähes 120 000 euroa hyvitystä irtisanomilleen työntekijöille. Työntekijöiden saamat hyvitykset vaihtelevat 7 000 eurosta 10 000:een.
Käräjäoikeuden päätös liittyy Helsingin yliopiston yt-neuvotteluihin, jotka käytiin syksyllä 2015. Niiden seurauksena yliopisto irtisanoi noin 370 työntekijää tuotannollis-taloudellisista syistä.
Kolmetoista irtisanottua haastoi työnantajansa oikeuteen yhteistoimintamenettelyyn liittyvien laiminlyöntien ja rikkomusten takia. Kaikki ovat JHL:n jäseniä.
Kyse ei siis ollut yksittäisten irtisanomisten riitauttamisesta, vaan siitä, että kantajat kyseenalaistivat yliopiston toimintatavat yt-prosessin aikana.
Yt-neuvottelut johtuivat Juha Sipilän (kesk.) hallituksen menoleikkauksista, jotka kohdistuivat yliopistoihin ja korkeakouluihin. Helsingin yliopiston yt-neuvottelut käytiin pikavauhtia, loka-marraskuussa 2015.
Tuntuva hyvitys jäsenille
Käräjäoikeus tuomitsi Helsingin yliopiston maksamaan kolmelletoista irtisanomalleen työntekijälle hyvityksen, jonka suuruus on 7 000–10 000 euroa/henkilö.
Summan suuruus riippuu siitä, miten kauan kunkin työntekijän työsuhde yliopistoon oli kestänyt. Pisimmällä työsuhteella oli mittaa 41 vuotta.
Yhdeksälle määrättiin 10 000 euron hyvitys, sillä he olivat työskennelleet yliopiston palveluksessa vähintään kymmenen vuotta. Alle kymmenen vuotta työskennelleet saavat 7 000 euroa kukin.
Aiemmin syksyllä oikeus tuomitsi yliopiston maksamaan viidelle työntekijälle 30 000 euroa hyvitystä.
Yliopistolle kertyi maksettavaa yhteensä noin 120 000 euroa. Lisäksi se tuomittiin korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut korkoineen, yhteensä noin 14 000 euroa.
Käräjäoikeuden päätös annettiin. 1. marraskuuta. Se ei ole lainvoimainen, vaan siitä voi valittaa.
Jo aiemmin tänä syksynä käräjäoikeus tuomitsi Helsingin yliopiston maksamaan viidelle irtisanomalleen työntekijälle yhteensä noin 30 000 euroa hyvitystä yt-lain rikkomisesta. Summat olivat noin 5 000–6 000 euroa kantajaa kohden. Oikeudenkäyntikulujen kera yliopistolle koitui maksettavaa noin 64 000 euroa.
Moni asia meni vikaan
Mikä syksyn 2015 yt-neuvottelussa meni niin vikaan, että käräjäoikeus velvoitti yliopiston tuntuviin hyvityksiin irtisanotuille? Moni asia.
Ensinnäkään työnantaja ei missään neuvottelujen vaiheessa kertonut, mistä yliopiston yksiköistä se aikoo vähentää henkilöstöä. Tämän vuoksi pääluottamusmiehillä ei ollut yt-neuvottelujen aikana mahdollisuutta ottaa kantaa vähentämistoimenpiteiden kohdennuksiin ja esittää vaihtoehtoja ja lievennyksiä.
Samasta syystä ei voitu neuvotella irtisanottavien muutosturvasta, työllistymisen edistämisestä, uudelleensijoituksista ja koulutustarpeista työnantajan kanssa.
Lue lisää: Korkein oikeus ratkaisi: Neljälle JHL:läiselle tuntuvat korvaukset
Henkilöstö sivuutettiin
Käräjäoikeus kiinnitti päätöksessään huomiota myös siihen, että työnantaja toimitti aivan viime tipassa yt-neuvottelun kannalta välttämättömät tiedot henkilöstön edustajille. Nämä eivät kyenneet tutustumaan kunnolla aineistoon ja valmistautumaan neuvotteluihin.
Lisäksi työnantaja aloitti yt-neuvottelut etupainotteisesti ja jätti kuulematta yliopiston omia asiantuntijoita, joilla olisi ollut työntekijäpuolen kaipaamaa yksikkökohtaista tietoa vähennyskohteista.
Käräjäoikeuden linjaus on voitto työntekijöille.
JHL:läisten kannetta ajaneen juristin Anna-Leena Virtasen mielestä käräjäoikeuden linjaus on voitto.
– Se merkitsee, että työnantajan on varauduttava huolellisesti yt-nevotteluihin, jotta ne eivät jää liian ylimalkaiselle tasolle. Henkilöstön osallistumismahdollisuuksia ei saa noin vaan sivuuttaa, hän painottaa.
Helsingin yliopiston yt-neuvotteluissa kävi juuri näin – ja siitä yliopisto joutuu maksamaan.
Tuomiossa edellytetään, että yliopiston kaltainen suuri työnantaja käsittelee yt-neuvottelun kuluessa työn vähenemistä yksikkökohtaisesti eikä vain koko organisaation tasolla.